16. joulukuuta 2018
Kirjaudu
Tekstin koko

Historia

  


LSO Osuuskunnan mukana

jo vuodesta 1913


Parikymmentä karjanomistajaa perusti vuonna 1913 Lounais-Suomen Osuusteurastamon parantamaan tuolloin hyvin hajanaista lihan välitystä ja kauppaa. Tuottajien taloudellinen yhteistyö oli uutta. Osuusteurastamon perustaminen osoitti modernia ajattelua ja sitä, että lihanmyynti alkoi olla tärkeä tulonlähde tuottajille.

LSO Osuuskunnasta kasvoi muutamassa vuodessa maan suurin. Kasvun juuret olivat ja ovat siinä osassa Suomea, missä maatalous ja karjanhoito ovat aina olleet vahvoja ja missä suurimittainen elintarvikkeiden tuotanto on ollut jokapäiväistä työtä.

 

Tukkukaupan ja viennin aika

 

Alkuun LSO Osuuskunta kävi laajaa tukkukauppaa, mutta perustajat tähtäsivät myös ulkomaille. Ensimmäiset naudanlihaerät Ruotsiin laivattiin 1919, ja talvella 1930 lähdettiin viemään pekonia Englantiin. Sittemmin englantilaiset ostivat toista miljoonaa kiloa LSO:n pekonia vuosittain. Myös Saksaan aukesivat vientikanavat.


1930-luvun lopussa LSO vei ulkomaille neljänneksen hankinnastaan; enemmän kuin muut lihaliikkeet yhteensä.

 

Teollisuus alkoi sekin varhain. Makkaroita tehtiin vuodesta 1915 ensin pienessä verstaassa, mutta pian siirryttiin oikeaan tehtaaseen. Vuonna 1933 avattu eineskeittiö valmisti tuiki tuttuja kaalikääryleitä ja joitain laatikkoruokia, varsinaisia valmisruokia ei vielä tunnettu. Teknisesti vaativa säilyketuotanto alkoi 1937.

 

 

  
Ruotsiin meneviä, puukehikoihin pakattuja sianruhon puolikkaita laivataan Turun satamassa 1954.

 

Jalostusteollisuuden suuri kasvukausi

Toisen maailmansodan pulakauden jälkeen LSO:n jäsenmäärä kasvoi nopeasti 15.000:een ja lihanhankinta rikkoi kymmenen miljoonan kilon rajan.

Maailmalla hinnat painuivat pysyvästi Suomen hintatason alle eikä entisenlaiseen vientiin enää ollut paluuta. Siksi toiminnan painopiste siirtyi 1950-luvulla lihan myynnistä jalostukseen. Makkaroiden ja einesten valmistus kasvoi ja toi volyymia. 1960-luvulla ruvettiin puhumaan kuluttajalähtöisyydestä ja merkkituotteista ja opittiin markkinoinnin tärkeys.

1960-luvun puolivälissä tapahtui myös alkutuotannossa. Sikatalous oli taantunut Lounais-Suomessa ja naudanlihan tulevaisuutta varjosti karjattoman maatalouden yleistyminen. Sianlihan tuotantoa oli välttämättä elvytettävä. Oli saatava tuottajat kiinnostumaan, tehostettava eläinjalostusta ja ruokintaa, mietittävä sikalaratkaisuja ja paljon muuta. Pikkupossujen saamiseksi aloitettiin porsasvälitys, joka välitti porsaita tiloille kasvamaan. Samaan aikaan LSO:n tuotekehittäjät kehittivät uusia hyviä sianlihapohjaisia tuotteita, joista monista tuli suomalaisten kestosuosikkeja. Sikatalouden voimakas käänne loi pohjan LSO Osuuskunnan seuraavien vuosien kasvulle ja teki siitä maan johtavan sianlihan markkinoijan.

 

Aikanaan taloudellisesti tärkeä oma vähittäismyymäläverkosto oli laajimmillaan olympiavuonna 1952. Silloin LSO-lihakauppojen ketjuun kuului 74 myymälää. Vähittäiskaupan rakenne kuitenkin muuttui kaupan keskusliikkeiden voimistuessa, siksi LSO Osuuskunta luopui myymälöistään asteittain vuoteen 1977 mennessä.

 


LSO:n karja-auto työssään kesällä 1962.

 

Nykyinen teollisuus muotoutuu

Vuonna 1988 kääntyi lehti LSO Osuuskunnan historiassa. Osuuskunta irroitti teollisuutensa ja markkinointinsa ja muodosti niistä tytäryhtiön, HKScan Oyj:n. Ratkaisulla osuuskunta turvasi kasvavan elintarvikekonsernin pääomahuollon ja antoi teollisuudelleen muutenkin vauhtia. HKScan on nykyään Euroopan viidenneksi suurin liha-alan yritys ja LSO Osuuskunta on sen suurin osakkeenomistaja. Konsernin liiketoiminnasta Suomessa vastaavat HK Ruokatalo Oy ja hankintayhtiö LSO Foods Oy.

Lisää tehoa tarvittiin, koska Suomessa tapahtui suuria toimialajärjestelyjä. Kuluttajien osuuskaupat luopuivat lihateollisuudestaan (OTK 1981, SOK 1985) ja LSO Osuuskunta oli yhtenä ostavana osapuolena. Vuonna 1991 osuuskunta osti Helsingin Kauppiaat Oy:n, jolla oli Pohjoismaiden suurin makkaratehdas. Yhtiö oli viimeksi kuulunut toimintansa lopettaneeseen Tuottajain Lihakeskuskuntaan (TLK).

1960-1980-luvuilla toteutui maakunnallisten naapuriosuusteurastamoiden yhdistymisiä, joiden seurauksena LSO Osuuskunta laajeni koko Lounais- ja Etelä-Suomen alueelle. Nykyisin sillä on jäseniä myös Keski- ja Itä-Suomessa. Osuustoiminnallinen liha-ala on säilyttänyt elinvoimansa maatalouden rakennemuutoksissa, ja myös EU:n tuomassa toimintaympäristön muutoksessa. Niinpä joka kolmas Suomessa tuotettu lihakilo tulee nykyisin markkinoille LSO Osuuskunnan teollisuusryhmittymän kautta, turvallisesti ja ammattitaidolla.


LSO:n päätoimipaikka Turussa 1910-luvun lopulla.

 

 

 

 

Keittokinkkujen valmistuksessa käytettävä muotti antoi muodon liikemerkille. Merkki oli käytössä 1949-1966.

 

Osuuskunnan johto vuodesta 1913 alkaen

 

Hallituksen puheenjohtajat

Matti Murto, Salo 2012-
Tiina Varho-Lankinen, Oripää 2008-2011
Markku Aalto, Jämijärvi 2001-2008
Reijo Myyrinmaa, Nurmijärvi 1990-2000
Eeri Hyrkkö, Nousiainen 1962-1989
Urho Haavisto, Raisio 1925-1961
Eino Tulenheimo, Turku 1921-1924
Mauri Lindström, Aura 1917-1921
Arno Reuter, Turku 1915-1916
Eliel Blomqvist, Karuna 1913-1915

 

Hallintoneuvoston puheenjohtajat

 

Jari Mäkilä, Oripää 2014-

Pekka Uusitalo, Orimattila 2013-

Tiina Teperi-Saari, Alastaro 2009-2012
Pekka Laurila, Huittinen 1996-2008
Matti Sonkkila, Laitila 1990-1996
Markku Kuusvuori, Paimio 1975-1990
Heikki Kirra, Huittinen 1973-1975
Eino Vuorisalmi, Vehmaa 1961-1972
Onni Rantasalo, Yläne 1948-1960
Juho Silkkilä, Paimio 1942-1947
Oskari Halkilahti, Uskela 1933-1941
Juho Kaskinen, Lokalahti 1932
Johannes Nyberg, Koski Tl. 1913-1931

 

Toimitusjohtajat

Veikko Kemppi, MMM, agronomi 11.10.2010-
Matti Perkonoja, ylioppilasmerkonomi 2007-10.10.2010
Kai Seikku, kauppatieteiden maisteri 2006-2007
Simo Palokangas, agronomi 1994-2006
Voitto Scharlin, ekonomi 1990-1994
Reijo Häyry, ekonomi 1989
Toivo Haapakoski, agronomi 1973-1989
Mauri Karvetti, agronomi 1962-1973
Einari Karvetti, agronomi 1945-1962
Arvi Kontu, agronomi 1918-1945
Ove Kjaer 1913-1918

Copyright © 2009, LSO Osuuskunta

Puh 010 570 100 Copyright © LSO Osuuskunta PL 50 20521 Turku